Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry:n tutkimustyöryhmä

Koirilla esiintyy spontaanisti useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Useiden sairauksien yleisyys rodussa saattaa olla kuitenkin jopa kymmenkertainen ihmiseen verrattuna. Tämä ilmiö juontuu puhdasrotuisten koirien rotuhistoriasta. Puhtaat rodut on luotu usein muutamasta yksilöstä ja niiden taustalla on aina voimakkaasti sisäsiitosta eli jalostukseen käytetään lähisukulaisia tai ylen määrin samoja yksilöitä. Lähisukulaisten käyttäminen jalostuksessa kaventaa perimää ja lisää rodulle tyypillisten sairauksien kantajien ja sitä kautta myös sairastuvien yksilöiden määrää.
Liiallinen sisäsiitos kaventaa koiran perimän monimuotoisuutta tehokkaasti ja voi uhata rodun elinvoimaa ja terveyttä. Eräs tärkeä perimän geenialue on koirien MHC-kompleksi (Major Histocompactibility Complex). Tässä geenialueessa on suuri määrä yksilön immuunivasteeseen vaikuttavia geenejä ja aluetta kutsutaan myös II-luokan leukosyyttiantigeeni (DLA)-alueeksi. Nämä geenit vastaavat mm. koiran omien kudosten tunnistamisesta ja vieraiden patogeenien (virukset ja bakteerit) tunnistamisesta ja tuhoamisesta. Näitä immunogeenejä pidetäänkin luonnonpopulaatioissa hyvin monimuotoisina, jotta ne kykenevät reagoimaan ja sopeutumaan erilaisiin viruksiin, bakteereihin ja muihin vieraisiin tunkeilijoihin.  Useat tutkimukset tukevat MHC-alueen heterogeenisyyttä ja sen monimuotoisuuden ylläpitämistä vähintäänkin kohtuullisella tasolla.
Koirien perimän monimuotoisuus riippuu rodun historiasta, populaation koosta ja jalostuskäytännöistä. Useimmiten jalostus on varsin kapealla pohjalla tai rodut on kehitetty muutamista yksilöistä, jolloin monimuotoisuus kärsii.  Joidenkin koirarotujen DLA-monimuotoisuus onkin varsin niukkaa ja tämä saattaa altistaa ne erilaisille autoimmuunisairauksille. Tällaisia autoimmuunisairauksia tunnetaan kymmeniä erilaisia,  mm. diabetes, lupus, reuma, polyartriitti, kilpirauhasen vajaatoiminta, immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia, Addisonin tauti ja perianaalifistelia. Koirilla on osoitettu jo useassa autoimmuunisairaudessa yhteys näihin DLA-geeneihin. Niiden testaaminen voi olla tärkeää sairauksien vastustamiseksi ja DLA-monimuotoisuuden ylläpitämiseksi rodussa.
DLA-alueen monimuotoisuutta voidaan nyt seurata koirien DNA:sta. DLA-monimuotoisuuden ideana on testata koiran immunogeenien (3 eri geeniä) alleelit ja käyttää saatua geenitietoa hyväksi jalostuksessa niin, että astutuspartneriksi valittaisiin muutoin jalostukseen sopiva yksilö, jolla on mahdollisimman erilaiset DLA-geenit. Tällöin tulevat pennut perisivät vanhemmiltaan mahdollisimman monta erilaista immunogeeniyhdistelmää ja tämä monimuotoistaisi linjan ja vähitellen koko rodun alleelikirjoa. Samalla kertaa selviää, kantavatko testatut koirat mahdollisesti jotakin tunnettua rodun autoimmuunisairauteen altistavaa riskialleelia. Sellaisen koiran käyttämistä jalostuksessa kannattaa harkita tai ainakin valita astutuspartneri tarkoin.

Näin osallistut laekenois’n DLA-kartoitukseen

Toivomme omistajien aktiivisesti ilmoittavan mukaan niin Suomessa kasvatettuja koiria kuin tuontikoiriakin. Koiria otetaan tutkimukseen mukaan maksimissaan 2 kpl per pentue. Näyte on verinäyte ja SBPKY maksaa näytteenoton geenitililtä, mikäli näytteenotosta on sovittu tutkimustyöryhmän kanssa etukäteen. Ulkomaiset koirat ovat tervetulleita tutkimukseen, mutta näytteenoton ja lähetyskustannukset koirien omistajat maksavat itse. Myös ulkomaisten koirien omistajien tulee sopia tutkimukseen osallistumisesta SBPKYn tutkimustyöryhmän kanssa etukäteen.
Näytteen mukana toimitetaan Lohen ryhmälle terveystietokaavake. Kaavakkeessa TÄYTYY olla annettu rotujärjestölle lupa käyttää tietoja. Jos lupaa ei anneta, ei myöskään kyseistä koiraa oteta mukaan tutkimukseen.
Rotujärjestö saa tulokset kaikista koirista ja ne tullaan julkaisemaan Belgianpaimenkoirat- lehdessä. Koiranomistaja saa itselleen tiedon oman koiransa tuloksista.
Toivomme laekenois-kasvattajien aktivoivan kasvattiensa omistajia ilmoittamaan koiriaan tähän tutkimukseen – kasvattajien panos onkin ratkaiseva. SBPKY pyrkii antamaan laekenois-muunnoksen kasvattamiseen kaiken mahdollisen avun. Tulos kuitenkin riippuu täysin kasvattajien ja yksittäisten koiranomistajien aktiivisuudesta.

Osallistumisohjeet:

- Tarjoa koiraasi tutkimukseen ja ota etukäteen selvää, kuinka paljon näytteenotto paikkakunnallasi maksaa
- Ota yhteyttä tutkimustyöryhmään ja sovi koirasi näytteenotto ja mahdollinen korvaus
- Näytteenoton hinta korvataan jälkikäteen kuittia vastaan sitten, kun näyte on saapunut Hannes Lohen ryhmän DNA-pankkiin ja verinäytteen mukana toimitetussa tervestietokaavakkeessa on merkintä, jonka mukaan kyseisen koiran terveys- ja tutkimustiedot saa antaa rotujärjestölle.
- Tulemme julkaisemaan (ja päivittämään) listaa laekenois-pentueista, joista on jo kaksi näytettä

Näytteiden takaraja lokakuun loppu 2010

Laekenois'n DLA-näytteiden analyysi alkaa marraskuun alussa 2010. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukseen osallistuvien koirien näytteiden tulee olla Biomedicumissa lokakuun loppuun mennessä. Näytteet haetaan Genoscoperin toimesta Biomedicumista, mutta vain yhden kerran. Näin ollen lokakuun lopun takaraja näytteiden saapumiseen Biomedicumiin on ehdoton.