Geenitesti vatsasyöpään työn alla Alankomaissa ja USA:ssa

Belgilehdessä nro 3 julkaistaan pieni esittely artikkeleineen. Jalostustoimikunnalta saa tarvittaessa Anne-Marie Smoldersin yhteystiedot. Linkissä on myös pari sähköpostiosoitetta, joiden kautta voi ottaa yhteyttä jos haluaa mukaan tutkimukseen.

https://www.uu.nl/en/news/breakthrough-in-gastric-cancer-research-in-belgian-shepherd-dogs

Tiedote:

"Very good news!
After 21 years of collecting blood from sufferers and control dogs for stomach cancer research,
conducting genetic research and phenotyping, there has been a breakthrough.

A few years ago, Dr. Mandigers (and his team) started working with an American team led by
Dr. Shawna Cook and Dr. Jacquelyn Evans and this ultimately led to a good result and we can
test the Belgian shepherds in the not too distant future.

Genetic testing can be done for risk factors and protective factors. Because why do the
longhairs get it and not the Malinois? What does the Malinois have that the Tervueren and
Groenendael do not have?

It has been found that if multiple tumor genes are present, the risk of stomach tumors is greater.
A risk assessment can be made for future parent animals and it is examined whether it is
possible that the DNA taken from the litters can also be used in the near future to make a risk
assessment of the puppies. This is still in the development phase: how will it work logistically
and financially. But it is being worked on diligently.

You can place many pieces of DNA on the so-called DNA chip or DNA micro-array, each in its
own location known to the computer. In this way you can perform many tests at the same time,
which offers the opportunity to determine both the risk factors for gastric carcinoma and
epilepsy. So two very important things in terms of health.

The program to do this is there, the next step is to now make the DNA chip (or possibly a
combination with the parentage check for puppies). With this development we can clearly
reduce the frequency of the problem within a few generations (provided breeders are willing to
test).

Of course we still want blood from sufferers, because development never stands still. So if you
have a vomiting Belgian Shepherd, contact Dr. Mandigers or the breed club (Anne-Marie
Smolders). Stay alert, even though there is this extremely positive development, the problem is
still there and if you don't trust it, don't hesitate. Ask for advice.

And thank you very much to everyone who helped us in any way, with donations, blood,
biopsies. It was and still is a long-term study, but in the end it will benefit our breed and that is
our goal.

A publication about these developments will soon be published and of course I will share it with
you. Stay tuned.

Anne-Marie Smolders
research group on stomach-cancer in the Belgian Shepherd (Netherlands)

***

Drs. Sanne Hugen (clinicus) will do her PhD on the topic Gastric Carcinomas in the Belgian Shepherd, under the supervision of Dr. Paul Mandigers (associate Professor Expertise Center Center for Veterinary Genetics).

Dr. Mandigers started this project many years ago. He noticed that he received noticeably more long-haired Belgian Shepherds in his practice as a veterinary internist with stomach problems. And started collecting blood and biopsies.
This resulted in an investigation at DNA level.
He is helped by a number of people, including geneticists and veterinarians/researchers in the Netherlands and later on from America .

The aim of this research is to find a genetic cause for the condition so that we can eradicate it from this breed and possibly other breeds as well.
Drs. Hugen also investigates the overlap with humans, with the aim of course also being to develop better diagnostic or treatment methods.

Anne-Marie Smolders is the point of contact for owners of Belgian Shepherds, breed associations and acts as an intermediary between all parties involved and the research team. She also helps the research with administrative matters where necessary."

Käännös:

"Erittäin hyviä uutisia!
21 vuoden verinäytteiden keruun jälkeen sairastuneista ja kontrollikoirista vatsasyövän
tutkimukseen, geenitutkimukseen ja fenotyypitykseen on tapahtunut läpimurto.

Muutama vuosi sitten tohtori Mandigers ja hänen tiiminsä aloittivat työskentelyn amerikkalaisen
tiimin kanssa, jota johtivat tohtori Shawna Cook ja tohtori Jacquelyn Evans, ja tämä johti lopulta
hyvään tulokseen ja voimme testata belgian​​paimenkoiria lähitulevaisuudessa.

Geneettistä testausta voidaan tehdä riskitekijöille ja suojatekijöille. Koska miksi pitkäkarvaiset
saavat sen eivätkä malinoisit? Mitä sellaista malinoisilla on, mitä tervuerenilla ja groenendaelilla
ei ole?

On havaittu, että jos läsnä on useita kasvaingeenejä, vatsalaukun kasvainten riski on suurempi.
Tuleville vanhemmille voidaan tehdä riskiarviointi ja tutkimme onko mahdollista, että pentueista
otettua DNA:ta voidaan lähitulevaisuudessa käyttää myös pentujen riskiarvioinnissa. Tämä on
vielä kehitysvaiheessa: miten se toimii logistisesti ja taloudellisesti. Mutta sitä työstetään
ahkerasti.

Useita DNA-markereita voi sijoittaa ns. DNA-sirulle tai DNA-alustalle, kukin omaan tietokoneen
tuntemaan paikkaan. Näin voi tehdä useita testejä samanaikaisesti, mikä tarjoaa
mahdollisuuden määrittää sekä vatsasyövän että epilepsian riskitekijät. Joten kaksi erittäin
tärkeää asiaa terveyden kannalta.

Ohjelma tämän tekemiseen on olemassa, seuraava askel on tehdä DNA-siru (tai mahdollisesti
yhdistelmä pentujen vanhemmuuden tarkastuksen kanssa). Tällä kehityksellä voimme selvästi
vähentää ongelman esiintymistiheyttä muutamassa sukupolvessa (edellyttäen, että kasvattajat
ovat halukkaita testaamaan).

Tietenkin haluamme edelleen verinäytteitä sairastuneilta, ​​koska kehitys ei koskaan pysähdy.
Joten jos sinulla on oksentava belgianpaimenkoira, ota yhteyttä Dr. Mandigersiin tai rotuklubiin
(Anne-Marie Smolders). Pysy valppaana, vaikka tämä äärimmäisen positiivinen kehitys onkin,
ongelma on edelleen olemassa ja jos et luota siihen, älä epäröi. Kysy neuvoa.

Ja suuri kiitos kaikille, jotka auttoivat meitä monilla tavoilla, lahjoituksilla, verinäytteillä,
biopsioilla. Tämä oli ja on edelleen pitkäaikainen tutkimus, mutta lopulta se hyödyttää rotuamme
ja se on tavoitteemme.

Näistä tapahtumista julkaistaan ​​pian julkaisu ja tietysti jaan sen kanssanne. Pysy kuulolla.

Anne-Marie Smolders
Belgianpaimenkoiran vatsasyöpätutkimusryhmä (Alankomaat)"